Rakennusala on siirtymässä uuteen, vakaampaan vaiheeseen. Vuoden 2026 markkinanäkymät Suomessa osoittavat, että rakennusalan kasvu jatkuu maltillisena, mutta suunnanmuutos on pysyvä: painopiste on siirtynyt volyymistä vastuullisuuteen, laatuun ja elinkaariajatteluun. Rakennuttamisen asiantuntijoille tämä tarkoittaa entistä suurempaa roolia tiedolla johtamisessa ja strategisessa päätöksenteossa.

Korjausrakentaminen on nyt enemmän kuin pintaremonttia. Taloyhtiöiden energiatehokkuusratkaisut nostavat kiinteistön arvoa, parantavat asukkaiden asumismukavuutta ja vahvistavat vastuullista toimintaa. Silti monessa taloyhtiössä investoinnit eivät etene – ja juuri tässä isännöitsijän rooli korostuu: hänestä tulee ennakoiva sparraaja ja yhteistyökumppani.

Kestävyysmurros tuo rakennusalalle uusia mahdollisuuksia

Rakennettu ympäristö on ilmaston ja luonnon näkökulmasta ratkaiseva toimiala. Kun ala siirtyy kohti kestävämpiä toimintatapoja, avautuu samalla merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia.

Green Building Council Finlandin (FIGBC) Korjaussuunnitelma 2025 ehdottaa kymmentä ratkaisua, joilla voidaan vähentää kiinteistö- ja rakennusalan päästöjä, luontohaittoja ja materiaalinkulutusta – ja samalla vahvistaa alan kilpailukykyä.

Hiilijalanjäljen laskennassa olemme hyödyntäneet GHG-protokollaa (Greenhouse Gas Protocol), joka on kansainvälisesti käytetty standardi päästöjen raportointiin. Luvut ilmoitetaan aina yksikössä C02-ekvivalenttia, joka huomioi myös muut kasvihuonekaasut hiilidioksidimääräisiksi muunnettuna. Laskennassa otetaan huomioon kolme eri päästöluokkaa…

Yhteistyömme Ekokompassin kanssa on hyvässä vauhdissa. Tällä viikolla tapasimme heidän ympäristöasiantuntijansa toistamiseen, ja tapaamisen aikana kartoitimme kattavasti ympäristövastuun osa-alueita toiminnassamme. Arvioimme niitä kahdella kriteerillä: kuinka tärkeitä ne ovat meidän toiminnassamme ja kuinka paljon voimme niihin itse vaikuttaa. Lisäksi pohdimme, mitkä osa-alueet ovat sidosryhmillemme merkittäviä. Molemmille kriteereille annoimme arvosanan asteikolla 1–5, ja ympäristöohjelmamme painopisteet muodostuivat näiden arvosanojen summasta.

Rakentamisen ympäristövaikutukset ovat nousseet osaksi materiaalivalintojemme ja hankintapäätöstemme arviointia. Rakennusmateriaalien valinnassa haluamme saada tietoa tuotteen koko elinkaaren aikaisista vaikutuksista. Tähän tarpeeseen vastaavat EPD-raportit (Environmental Product Declaration) eli ympäristöselosteet, jotka tarjoavat yhdenmukaisen ja todennettavissa olevan tavan esittää tuotteen ympäristövaikutukset.

Rakennusala on keskeisessä roolissa maailmanlaajuisten päästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Rakennukset ja rakentaminen vastaavat arviolta noin 34 %:sta globaaleista hiilidioksidipäästöistä, joista rakennusmateriaalien valmistamisesta ja rakentamisesta aiheutuvat ns. materiaalipohjaiset päästöt muodostavat noin 10–11 %, ja rakennusten käytönaikaiset päästöt, kuten lämmitys, jäähdytys ja valaistus, noin 27 % (UNEP, 2024). Suomessa rakennus- ja kiinteistöala tuottaa noin kolmanneksen maan kasvihuonekaasupäästöistä, jotka syntyvät sekä olemassa olevan rakennuskannan energiankulutuksesta että rakentamisen ja rakennusmateriaalien tuotannon prosesseista (VTT, 2021).

Olemme aloittaneet yhteistyön Ekokompassin kanssa ottaaksemme käyttöön ympäristöjärjestelmän, jonka avulla kehitämme toimintaamme vastuullisuuden saralla. Ympäristöjärjestelmä tuo mukanaan selkeät tavoitteet, seurannan ja vahvistaa sitoutumistamme kestävään kehitykseen. Prosessiin kuuluu mm. nykytilan kartoitus, ympäristöohjelman laatiminen, henkilöstön koulutus, raportointi sekä ulkoinen auditointi, jonka myötä Pelti-Ässille myönnetään virallinen Ekokompassi-sertifikaatti.

Pelti-Ässät on sitoutunut kestävään liiketoimintaan ja ympäristöystävällisiin valintoihin. Yksi oleellinen askel kohti ilmastoystävällisempää toimintaa on fossiilivapaa energialähde. Pelti-Ässät on valinnut sähkönsä toimittajaksi Venienergian, joka takaa, että yrityksen käyttämä sähkö on tuotettu ilman fossiilisia polttoaineita.

Uskomme, että kestävä rakentaminen on sekä velvollisuus että mahdollisuus, jonka eteen on tehtävä konkreettisia tekoja. Vahvistaaksemme sitoutumistamme vastuulliseen rakentamiseen, olemme liittyneet Green Building Council Finlandin jäsenverkostoon. Jäsenyys on meille luonteva askel, sillä haluamme olla mukana edistämässä kestävää ja hiilineutraalia rakentamista Suomessa. FIBC-jäsenyyden myötä voimme vahvistaa vastuullisuusosaamistamme entisestään, jakaa kokemuksia muiden toimijoiden kanssa ja kehittää entistä kestävämpiä käytäntöjä omaan toimintaamme.

Päätimme järjestää henkilöstömme ajotapojen parantamiseksi pienimuotoisen kilpailun, jonka idea on yksinkertainen: paras ajotapa kisan aikana, ja vuositasolla kaikki A-luokkaan yltäneet kuskit palkitaan bonuksella.

Kilpailu onkin saanut porukan innostumaan ja keskustelu on käynyt kuumana. WhatsApp-ryhmässä kysellään päivittäin uusia raportteja; Onko ajotapaan keskittyminen näkynyt raporteissa, ja miten omaa sijoitusta saataisiin parannettua? Kilpailussa työntekijät pääsevät videopelimäisesti kilpailemaan muita ja itseään vastaan, ja juuri se tekeekin datasta kiinnostavaa, etenkin kun mukana on oma nimi ja sijoitus.

Yritysten tekemää vastuullisuustyötä mitataan useimmiten konkreettisin luvuin, ja yksi tärkeimmistä mittareista siihen on yrityksen hiilijalanjälki. On ymmärrettävää, että sekä yritys itse että sen sidosryhmät seuraavat vuosittaista päästökehitystä tarkasti: Onko kehitystä syntynyt vai ovatko luvut pysyneet samana tai jopa kasvaneet? Pelkkien lukujen tuijottaminen ja vertaaminen vuodesta toiseen voi antaa kuitenkin harhaanjohtavan kuvan vastuullisuustyön todellisesta suunnasta: Usein nimittäin hiilijalanjäljen kasvu ei kerro vastuuttomuudesta vaan päinvastoin, vastuullisuustyön syventymisestä.