Hiilijalanjäljen laskennassa olemme hyödyntäneet GHG-protokollaa (Greenhouse Gas Protocol), joka on kansainvälisesti käytetty standardi päästöjen raportointiin. Luvut ilmoitetaan aina yksikössä C02-ekvivalenttia, joka huomioi myös muut kasvihuonekaasut hiilidioksidimääräisiksi muunnettuna. Laskennassa otetaan huomioon kolme eri päästöluokkaa…

Yhteistyömme Ekokompassin kanssa on hyvässä vauhdissa. Tällä viikolla tapasimme heidän ympäristöasiantuntijansa toistamiseen, ja tapaamisen aikana kartoitimme kattavasti ympäristövastuun osa-alueita toiminnassamme. Arvioimme niitä kahdella kriteerillä: kuinka tärkeitä ne ovat meidän toiminnassamme ja kuinka paljon voimme niihin itse vaikuttaa. Lisäksi pohdimme, mitkä osa-alueet ovat sidosryhmillemme merkittäviä. Molemmille kriteereille annoimme arvosanan asteikolla 1–5, ja ympäristöohjelmamme painopisteet muodostuivat näiden arvosanojen summasta.

Rakentamisen ympäristövaikutukset ovat nousseet osaksi materiaalivalintojemme ja hankintapäätöstemme arviointia. Rakennusmateriaalien valinnassa haluamme saada tietoa tuotteen koko elinkaaren aikaisista vaikutuksista. Tähän tarpeeseen vastaavat EPD-raportit (Environmental Product Declaration) eli ympäristöselosteet, jotka tarjoavat yhdenmukaisen ja todennettavissa olevan tavan esittää tuotteen ympäristövaikutukset.

Rakennusala on keskeisessä roolissa maailmanlaajuisten päästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Rakennukset ja rakentaminen vastaavat arviolta noin 34 %:sta globaaleista hiilidioksidipäästöistä, joista rakennusmateriaalien valmistamisesta ja rakentamisesta aiheutuvat ns. materiaalipohjaiset päästöt muodostavat noin 10–11 %, ja rakennusten käytönaikaiset päästöt, kuten lämmitys, jäähdytys ja valaistus, noin 27 % (UNEP, 2024). Suomessa rakennus- ja kiinteistöala tuottaa noin kolmanneksen maan kasvihuonekaasupäästöistä, jotka syntyvät sekä olemassa olevan rakennuskannan energiankulutuksesta että rakentamisen ja rakennusmateriaalien tuotannon prosesseista (VTT, 2021).

Olemme aloittaneet yhteistyön Ekokompassin kanssa ottaaksemme käyttöön ympäristöjärjestelmän, jonka avulla kehitämme toimintaamme vastuullisuuden saralla. Ympäristöjärjestelmä tuo mukanaan selkeät tavoitteet, seurannan ja vahvistaa sitoutumistamme kestävään kehitykseen. Prosessiin kuuluu mm. nykytilan kartoitus, ympäristöohjelman laatiminen, henkilöstön koulutus, raportointi sekä ulkoinen auditointi, jonka myötä Pelti-Ässille myönnetään virallinen Ekokompassi-sertifikaatti.

Pelti-Ässät on sitoutunut kestävään liiketoimintaan ja ympäristöystävällisiin valintoihin. Yksi oleellinen askel kohti ilmastoystävällisempää toimintaa on fossiilivapaa energialähde. Pelti-Ässät on valinnut sähkönsä toimittajaksi Venienergian, joka takaa, että yrityksen käyttämä sähkö on tuotettu ilman fossiilisia polttoaineita.

Uskomme, että kestävä rakentaminen on sekä velvollisuus että mahdollisuus, jonka eteen on tehtävä konkreettisia tekoja. Vahvistaaksemme sitoutumistamme vastuulliseen rakentamiseen, olemme liittyneet Green Building Council Finlandin jäsenverkostoon. Jäsenyys on meille luonteva askel, sillä haluamme olla mukana edistämässä kestävää ja hiilineutraalia rakentamista Suomessa. FIBC-jäsenyyden myötä voimme vahvistaa vastuullisuusosaamistamme entisestään, jakaa kokemuksia muiden toimijoiden kanssa ja kehittää entistä kestävämpiä käytäntöjä omaan toimintaamme.

Päätimme järjestää henkilöstömme ajotapojen parantamiseksi pienimuotoisen kilpailun, jonka idea on yksinkertainen: paras ajotapa kisan aikana, ja vuositasolla kaikki A-luokkaan yltäneet kuskit palkitaan bonuksella.

Kilpailu onkin saanut porukan innostumaan ja keskustelu on käynyt kuumana. WhatsApp-ryhmässä kysellään päivittäin uusia raportteja; Onko ajotapaan keskittyminen näkynyt raporteissa, ja miten omaa sijoitusta saataisiin parannettua? Kilpailussa työntekijät pääsevät videopelimäisesti kilpailemaan muita ja itseään vastaan, ja juuri se tekeekin datasta kiinnostavaa, etenkin kun mukana on oma nimi ja sijoitus.

Yritysten tekemää vastuullisuustyötä mitataan useimmiten konkreettisin luvuin, ja yksi tärkeimmistä mittareista siihen on yrityksen hiilijalanjälki. On ymmärrettävää, että sekä yritys itse että sen sidosryhmät seuraavat vuosittaista päästökehitystä tarkasti: Onko kehitystä syntynyt vai ovatko luvut pysyneet samana tai jopa kasvaneet? Pelkkien lukujen tuijottaminen ja vertaaminen vuodesta toiseen voi antaa kuitenkin harhaanjohtavan kuvan vastuullisuustyön todellisesta suunnasta: Usein nimittäin hiilijalanjäljen kasvu ei kerro vastuuttomuudesta vaan päinvastoin, vastuullisuustyön syventymisestä.

Keväällä 2024 päätimme tarjota toimiston porukallemme mahdollisuuden personal trainer -valmennukseen, ja se otettiin avosylin vastaan. Yhteistyöhön valittiin kokenut liikunta-alan ammattilainen Jari Sorsa, Fit Diamondsilta. Haastattelimme pt Jari Sorsaa sekä valmennukseen osallistuneita liiketoimintajohtaja Miika Nygårdia ja myyntipäällikkö Pekka Järveliniä aiheeseen liittyen.

Mihin suuntaan rakennusala on menossa (ja koko maailma)?

Sunnuntaiaamu, kahvikuppi kädessä ja ajatukset vaeltavat rakennusalan tulevaisuuteen. Samalla mielessä painaa myös tämän viikon maailmapoliittinen kriisitilanne Euroopan ja USA:n välillä – epävarmuus kasvaa, mutta arki jatkuu, ja ratkaisuja on löydettävä niin paikallisesti kuin globaalisti.

Luen raportteja kiertotaloudesta ja tarkastelen tilastoja. Suomi on perinteisesti ollut kestävän kehityksen edelläkävijä, mutta rakennusalalla olemme edelleen tienhaarassa. Miten voimme siirtyä aidosti kiertotalouteen ja mitä se käytännössä tarkoittaa?

Vastuullisuus on yksi strategiamme keskeisistä kulmakivistä, ja sen edistämiseksi laskemme vuosittain toimintamme hiilijalanjäljen. Nyt, kun vuoden 2024 päästödata on kerätty ja analysoitu, voimme todeta, että vuosi toi mukanaan merkittäviä muutoksia vastuullisuustyöhömme. Näiden muutosten vaikutukset näkyvät jo tämän vuoden hiilijalanjäljessä ja tulevat vaikuttamaan toimintaamme myös pitkällä aikavälillä.

Tämä raportti esittelee yhtiön vuoden 2024 hiilijalanjäljen, ja se perustuu kolmeen päästökategoriaan (scope 1, scope 2, scope 3).