Vastuullisuus, energiatehokkuus ja kiertotalous kiinteistöalalla: kansainväliset kehityssuunnat 2026
Johdanto: Kestävyys kiinteistöjen ylläpidon ytimessä
Kiinteistöala on ratkaisevassa asemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja resurssien viisaassa käytössä. Rakennukset tuottavat noin 36 % EU:n hiilidioksidipäästöistä ja kuluttavat 40 % energiasta. Siksi kiinteistöjen omistajille, isännöitsijöille ja huoltoyhtiöille kohdistuu kasvavia paineita toimia vastuullisesti. Euroopan unionin Green Deal -ohjelma ja muut kansainväliset sopimukset asettavat uusia tavoitteita rakennuskannan energiatehokkuudelle, päästövähennyksille ja kiertotaloudelle. Myös asukkaat ja vuokralaiset arvostavat yhä enemmän ympäristöystävällisiä ratkaisuja asumisessa ja työympäristöissä.
Tässä artikkelissa syvennymme tuoreimpiin kansainvälisiin kehityksiin ja käytäntöihin, jotka liittyvät kiinteistöalan vastuullisuuteen, energiatehokkuuteen ja kiertotalouteen – erityisesti niihin, joista on konkreettista hyötyä isännöinnissä ja kiinteistöjen ylläpidossa Suomessa.
Vastuullinen kiinteistönpito ja uudet vaatimukset
Yritysvastuu ja ESG (environmental, social, governance) -näkökulmat ovat nousseet kiinteistöalallakin keskiöön. EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) laajentaa raportointivelvollisuutta suuremmista yrityksistä myös arvoketjuihin, mikä tarkoittaa, että vastuullisuustietoja ja päästöjä on pian seurattava entistä tarkemmin myös kiinteistöjen ylläpidossa. Rahoittajat ja sijoittajat painottavat ESG-suoriutumista: esimerkiksi globaalissa GRESB-vertailussa arvioidaan kiinteistösijoittajien kestävyyttä, mikä motivoi parantamaan rakennusten ympäristötehokkuutta. Monet kiinteistöalan yritykset ovat asettaneet omia hiilineutraaliustavoitteitaan (net zero) Pariisin sopimuksen mukaisesti. Tämä edellyttää konkreettisia toimia: päästöjen mittaamista, vähennyssuunnitelmia ja lopulta jäljelle jäävien päästöjen kompensointia. Yhä useampi organisaatio sitoutuu tieteeseen perustuviin tavoitteisiin (SBTi) tai tekee nettonollapäästölupauksia ja joutuu näin raportoimaan edistymisestään säännöllisesti.
Vastuullisuus on siis muuttunut strategisesta tavoitteesta arjen tekemiseksi. Julkisella puolella kaupungit osallistuvat kansainvälisiin ilmasto-ohjelmiin: esimerkiksi Espoo on valittu EU:n Climate Neutral Cities -pilottiohjelmaan ja jakaa aktiivisesti kestäviä ratkaisuja kansainvälisessä verkostossa. Myös yritykset hakevat yhdessä ratkaisuja – green deal -aloitteet kokoavat vapaaehtoisia sitoumuksia kiertotalouden edistämiseksi, joihin kunnat, valtion toimijat ja yritykset voivat liittyä. Tulevina vuosina vastuullisuusraportointi ja -sääntely tiukentuvat entisestään: EU suunnittelee ns. Green Claims -sääntelyä estämään viherpesua, ja rakennusalalla astuu voimaan 2026 alusta hiilijalanjäljen laskentavelvoite uudisrakentamisessa.
Isännöitsijöiden ja kiinteistöhuollon on hyvä olla hereillä näissä muutoksissa – ne tuovat paitsi velvoitteita, myös mahdollisuuksia saada tukea (esim. energia-avustuksia) ja erottua edukseen vastuullisilla palveluilla.
Energiatehokkuus: kiristyvää sääntelyä ja älykkäitä ratkaisuja
Energiatehokkuus on noussut kiinteistöalalla polttopisteeseen, kun energian hinnan heilahtelut ja ilmastotavoitteet pakottavat vähentämään kulutusta. EU:n tuore rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) uudistus linjaa, että vuoteen 2030 mennessä kaikkien uusien rakennusten on oltava nollaenergiatasoa (ZEB, zero-emission building) Tämä tarkoittaa käytännössä äärimmäisen vähäistä energiantarvetta ja fossiilittomuutta – esimerkiksi aurinkopaneelein varustettua talotekniikkaa, joka ei tuota paikallisia päästöjä. Samalla vanhaa rakennuskantaa halutaan kohentaa: jäsenmaiden tulee laatia suunnitelmat, joilla energiapiheimmät talot (esim. energialuokat F ja G) remontoidaan pois pahnanpohjimmaisista vuoteen 2030 mennessä. Myös fossiilisia lämmitysmuotoja ajetaan alas – EU aikoo lopettaa erillisten öljy- ja kaasukattiloiden tukemisen vuoden 2025 aikana ja tähdätä niiden käytön loppumiseen 2040 mennessä. Nämä muutokset tarkoittavat, että taloyhtiöissä ja kiinteistöissä on edessä investointeja parempaan eristykseen, lämmitysjärjestelmien uusimiseen (esim. lämpöpumppuihin) sekä energianhallintajärjestelmiin. On kuitenkin hyvä muistaa, että EU tarjoaa myös rahoitusta ja tukea jäsenmaille korjausaaltoon: maakohtaiset rakennusten korjaussuunnitelmat vuoteen 2026 mennessä avaavat ovia mm. EU:n elpymisvaroihin.
Energiatehokkuuden parantamiseen on nyt tarjolla ennennäkemättömän älykkäitä työkaluja. Rakennusautomaatio ja IoT-teknologia kehittyvät nopeasti: anturit ja oppiva algoritmi voivat säätää talotekniikkaa jatkuvasti optimaaliseksi. Esimerkiksi älykkäät sensorit voivat seurata tilojen käyttöastetta ja säätää lämmitystä, ilmanvaihtoa ja valaistusta sen mukaan, kuinka paljon ihmisiä rakennuksessa on milloinkin – näin turhaa kulutusta karsiutuu huomaamatta joka päivä. Pienet automaattiset säädöt, kuten ilmastoinnin tehostaminen vain tarvittaessa, parantavat kokonaishyötysuhdetta ja leikkaavat käyttökuluja pitkällä aikavälillä. Dataohjattu energianhallinta onkin nouseva trendi: kiinteistöjen kulutusdataa kerätään ja analysoidaan tekoälyn avulla, jotta voidaan paikallistaa säästökohteita ja varmistaa järjestelmien tehokas toiminta. Useat suuret kiinteistönomistajat ovat ottaneet käyttöön keskitettyjä digitaalialustoja, joihin syötetään tietoa energiankulutuksesta, olosuhteista ja jopa vuokrasopimusten ehdoista – tämä mahdollistaa tarkat vertailut ja raportoinnin esimerkiksi GRESB-standardin mukaisesti.
Käytännön esimerkki älyteknologian hyödyistä on ennakoiva kunnossapito. IoT-antureilla voidaan mitata laitteiden toimintaa ja havaita poikkeamia etukäteen: dataan pohjautuvat järjestelmät tunnistavat trendit ja hälyttävät, jos vaikkapa pumppu alkaa kuluttaa poikkeuksellisesti sähköä tai lämpötila poikkeaa tavoitetasosta. Tämä mahdollistaa huoltotoimet ennen kuin vika kehittyy energiankulutusta lisääväksi ongelmaksi tai aiheuttaa käyttökatkon. On-demand ylläpito tehostaa resurssien käyttöä ja voi pidentää laitteiden elinkaarta. Samalla kiinteistön käyttäjille voidaan taata tasaiset olosuhteet – esimerkiksi tekoälyn ohjaama ilmanvaihto piti yhdessä toimistokiinteistössä sisälämpötilan vakaasti 21 °C:ssa ja paransi käyttäjätyytyväisyyttä lähes 9 %.
Energiatehokkuutta tukevat myös uudet ratkaisut kuten energiavarastot ja hajautettu tuotanto. Monet kiinteistöt alkavat hyödyntää aurinkopaneeleja ja jopa pieniä tuuliturbiineja omalla katolla tai tontilla tuottaakseen puhdasta sähköä. Jotta kaikki uusiutuva energia saadaan talteen, asennetaan akustojärjestelmiä: energiavarastoilla ylimääräinen aurinkosähkö tai muu uusiutuva energia voidaan varastoida ja käyttää myöhemmin kulhuhuippujen aikana Tämä lisää omavaraisuutta ja vähentää riippuvuutta kalliista ostosähköstä. Samaan aikaan yleistyvät hajautetut energiayhteisöt ja mikroverkot: naapuruston rakennukset voivat muodostaa paikallisen energiayhteisön, jossa vaikka yhden kiinteistön katolla tuotettu aurinkosähkö jaetaan toisten käyttöön, tai yhden rakennuksen hukkalämpö käytetään viereisen kiinteistön lämmitykseen. Tällaisten energiaomavaraisien kortteleiden kokeiluja on käynnissä maailmalla – on esimerkiksi selvitetty mahdollisuutta hyödyntää viereisen kiinteistön jäähdytyskoneen lauhdelämpöä toisen rakennuksen käyttöveden lämmityksessä. Hajautettu energia-ajattelu näkyy myös kaupunkitasolla: useissa maissa paikallishallinnot edistävät kaukolämmön ja -jäähdytyksen älyratkaisuja, sekä kylmäverkkoja, jotka kierrättävät lämpöä ja viileyttä eri tarpeiden välillä.
Kiertotalous kiinteistöalalla: jätteistä resurssiksi
Pelkkä energiatehokkuus ei riitä, vaan kiertotalouden periaatteet pyritään tuomaan myös kiinteistöjen ylläpitoon ja korjaamiseen. Kiertotaloudessa tavoitteena on minimoida jätteen synty ja pitää materiaalit sekä tuotteet mahdollisimman pitkään hyötykäytössä. Kiinteistöpalveluyrityksillä on tässä iso rooli. Käytännössä tämä näkyy vaikkapa jätteiden lajittelun tehostamisena, uudelleenkäytön järjestämisenä ja hävikin minimointina. Monet isot kiinteistöalan toimijat raportoivatkin kierrätysasteiden noususta – esimerkiksi HOK-Elanto kierrättää jo 80 % toimintansa jätteistä.
Kiertotalous kiinteistöissä ulottuu kuitenkin paljon pidemmälle kuin perinteiseen jätehuoltoon. Kansainvälisesti on alettu soveltaa kiertotalouden ajatusta rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäyttöön. Korjausrakentamisessa tämä tarkoittaa, että purkutyömaalla rakenteiden osia pyritään irrottamaan ehjänä ja käyttämään uudelleen joko samassa kohteessa tai muualla. Esimerkiksi Hollannissa ja Belgiassa on kehitetty materiaalipankkeja, joihin kiinteistönomistajat voivat tarjota ylijäämäosia (ovia, ikkunoita, kattopeltejä, kalusteita) toisten hankkeiden hyödynnettäväksi. Suomessakin on jo onnistuneita kokeiluja: eräissä kaupunkikohteissa on remontin yhteydessä tutkittu tarkkaan, mitkä rakenteet voidaan säilyttää, ja hyödynnetty esimerkiksi vanhaa kattopeltiä sisätilojen seinäverhouksena sekä siirretty marmoria uuteen paikkaan rakennuksessa – näin säilytettiin tilan historiallinen ilme ja vältettiin uusien materiaalien hankintaa. Purkumateriaaleja kannattaa ohjata mahdollisuuksien mukaan saman omistajan muihin kiinteistöihin tai välittäjäorganisaatioiden kautta uusiokäyttöön. Tällainen toiminta vähentää neitseellisten raaka-aineiden kulutusta ja rakennusjätettä merkittävästi.
Kiertotalouden edistäminen vaatii myös uudenlaista suunnittelua ja ylläpitoa. Alla on listattu keskeisiä toimenpiteitä ja toimintamalleja, joiden avulla kiinteistönpitoa voi kehittää kiertotalouden hengessä:
Suunnitelmallinen ja oikea-aikainen ylläpito: Korjaus- ja huoltotoimet tulisi tehdä ennakoivasti eikä vasta pakon edessä. Esimerkiksi salaojien tukkeutuessa juurista riski kasvaa nopeasti – viisaampi vaihtoehto on puuttua alkaviin ongelmiin heti. Digitaalinen kiinteistönhuollon alusta, jonne kootaan rakennuksen tiedot, huoltohistoria ja käyttöohjeet, auttaa pitämään ylläpidon järjestelmällisenä. Ennakoiva ylläpito pidentää rakennusosien elinkaarta ja vähentää korjausvelkaa.
Korjausrakentamisessa säilyttäminen ja uudelleenkäyttö: Remonteissa tulisi aina selvittää mahdollisuudet säilyttää olemassa olevia rakenteita. Purkamisen sijaan monet osat voidaan kunnostaa tai käyttää uudessa yhteydessä. Samoin kannattaa suunnitella tilamuutokset siten, että valitut materiaalit ja ratkaisut kestävät aikaa sekä muuntojoustoa – näin vältytään siltä, että pienissäkin vuokralaisvaihdoksissa revitään kaikki pinnat uusiksi. Kun purkuosia syntyy, pyri lahjoittamaan, myymään tai varastoimaan ne uudelleenkäyttöön sen sijaan että ne päätyvät jätteeksi.
Energian kierrättäminen: Kiertotalousajattelussa myös energia nähdään kierrätettävänä resurssina. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi hukkalämmön talteenottoa: jäteveden lämmöntalteenottoyksiköillä kerätään viemäriin menevä lämpö talteen, tai ilmanvaihdon poistoilman lämpö käytetään käyttöveden esilämmittämiseen. Jotkut kaupungit, kuten Vaasa, ovat alkaneet tuottaa kaukolämpöä puhdistetusta jätevedestä saatavalla lämmöllä. Rakennusten välillä voidaan myös vaihtaa energiaa – jos naapurikiinteistössä on ylijäämälämpöä tai -kylmää, sitä voidaan hyödyntää toisessa (edellyttää toki sopivia sopimuksia ja tekniikkaa). Uusiutuvaan energiaan panostaminen on osa tätä kokonaisuutta: aurinkosähkön pientuotanto, maalämpö ja muut paikalliset ratkaisut vähentävät ulkoa ostettavan energian tarvetta.
Palveluiden ja käytön optimointi: Kiinteistön ylläpidossa kannattaa katsoa myös palvelusopimuksia kiertotalouden linssin läpi. Siivous-, jätehuolto- ja jopa aulapalveluissa voidaan ottaa käyttöön kiertotalousinnovaatioita, kuten kertakäyttöisten tarvikkeiden minimointia, biologisten puhdistusaineiden käyttöä, tai ravintolapalveluissa ruokahävikin vähentämistä. Työeläkeyhtiö Varma on julkaissut ohjeistuksen kiinteistöjen käytön ja ylläpidon kiertotaloudesta, joka tarjoaa konkreettisia vinkkejä esimerkiksi palveluiden hankintaan kestävämmin. Lisäksi tilojen käyttöastetta on syytä kasvattaa: tyhjillään seisovat tilat ovat hukkaan heitettyä resurssia. Yhteiskäyttöratkaisut – kuten taloyhtiöissä asukkaiden yhteiset verstaat, työtilat tai vaikkapa yhteiskäyttöautot – lisäävät tilojen ja tavaroiden tehokasta käyttöä ja vähentävät tarvetta rakentaa uutta tilaa kaikkien omaan käyttöön. Kuntien tilahallinnassa on alettu suosia väliaikaiskäyttöä: tyhjää liiketilaa annetaan pop-up-hankkeille tai nuorison harrastetiloiksi siksi aikaa, kun pysyvää käyttöä ei ole.
Rakennustyömaiden kierrätys ja vähähiiliset materiaalit: Kiertotalous koskee myös remontti- ja rakennustyömaita. Purkutyömailla pitää lajitella materiaalit huolellisesti ja etsiä jätevirroille hyötykäyttöä – esimerkiksi betonimursketta voidaan käyttää maanrakennuksessa ja vanhaa tiiltä uusiokivimateriaalina. Uudisrakentamisessa pyritään materiaalitehokkuuteen: suunnitellaan rakennus tarkasti tarpeeseen (ei turhia neliöitä) ja valitaan mahdollisimman vähähiilisiä, kierrätettyjä tai biopohjaisia materiaaleja. Näin vähennetään rakennusvaiheen hiilijalanjälkeä ja edistetään luonnonvarojen säästöä. Esimerkiksi Suomessa on linjattu, että uudisrakennuksille tulee hiilijalanjäljen enimmäisraja vuodesta 2025 alkaen – tämä pakottaa rakentajat miettimään materiaalivalintoja tarkasti. Samoin luonnon monimuotoisuuden vaaliminen nousee: biodiversiteetti pyritään huomioimaan vaikkapa jättämällä tontille viheralueita, tekemällä viherrakentamista (viherkatot, hyönteishotellit) ja kompensoimalla luontoarvojen heikennyksiä, mikäli rakentamista tehdään herkillä paikoilla..
Kiertotalouden edistäminen vaatii usein yhteistyötä yli organisaatiorajojen. Suomessa ympäristöministeriö on koonnut yhteen kuntia, yrityksiä ja järjestöjä kiertotalouden green deal -sitoumuksiin, joissa osapuolet vapaaehtoisesti lupaavat vähentää luonnonvarojen kulutusta ja kiihdyttää kiertotaloutta. Tällaisiin aloitteisiin osallistumalla kiinteistöalan toimijat voivat verkostoitua ja saada tukea omille kokeiluilleen – ja toisaalta jakaa omia onnistuneita käytäntöjään muille.
Innovaatioita ja työkaluja kiinteistönhoidon tueksi
Teknologiset innovaatiot kehittyvät hurjaa vauhtia ja tarjoavat kiinteistönhoidolle uusia työkaluja vastuullisuuden tavoitteiden saavuttamiseksi. Digitaalisaatio ja automaatio ovat jo arkipäivää monissa kiinteistöissä: suomalainenkin isännöitsijä saa käyttöönsä vaivatta esimerkiksi älykkäitä lämpötilaloggereita, etäluettavia vesimittareita ja ohjelmistoja, jotka keräävät nämä tiedot pilveen. Pilvipalvelujen avulla voidaan visualisoida kiinteistön energiankulutus reaaliajassa ja lähettää hälytyksiä poikkeamista (kuten vesivuodoista tai yllättävästä sähkönkulutuksen piikistä). Kiinteistöhuollon toimijat ovat alkaneet hyödyntää tekoälyä työnsä tukena – mutta ei korvaamassa ihmisiä, vaan rutiineja sujuvoittamassa. Esimerkiksi tekoäly voi optimoida työvuorosuunnittelua tai ennustaa, milloin lumenauraus on tarpeen tiettynä päivänä tietyssä kohteessa sääennusteen perusteella.
Yksi konkreettinen esimerkki on droonien ja robottien käyttö huoltotehtävissä. Droonit voivat turvallisesti ja nopeasti tarkastaa rakennusten kattoja, rännejä ja julkisivuja ilman henkilönostimia. Tämä on yleistynyt mm. kattourakoinnin apuvälineenä: drooni kuvaa katon pinnan, tekoäly analysoi kuvista vauriot tai vuotopaikat, ja näin huolto pystyy kohdistamaan toimenpiteet oikeaan kohtaan ilman turhia viivytyksiä. Robotiikkaa hyödynnetään myös sisätiloissa – on olemassa lattioita siivoavia robotteja, ilmastointikanavia tarkastavia pieniä robotteja sekä nurmikkoja leikkaavia robottileikkureita, jotka kaikki vähentävät rutiinityön kuormaa ihmisiltä. Lassila & Tikanoja kertoi vuonna 2024 hyödyntävänsä jo laajasti teknologiaa, robotteja, drooneja ja sensoreita eri kiinteistöpalveluiden työtehtävissä. Näiden avulla työntekijät voivat keskittyä vaativampiin tehtäviin ja asiakaspalveluun, kun monotoniset ja vaaralliset työt automatisoituvat. Samalla työn laatu paranee: esimerkiksi sensorein tuettu siivous keskittyy oikeasti likaisiin kohtiin eikä puhdasta pintaa hinkata turhaan, mikä säästää kemikaaleja, aikaa ja energiaa.
Myös yhteishankkeet ja verkostot ovat arvokkaita työkaluja kiinteistöalan kestävyystyössä. Kansainväliset verkostot, kuten Green Building Council (jossa myös Suomi on jäsenenä FIGBC:n kautta), jakavat parhaita käytäntöjä ja työkaluja jäsentensä kesken. Yhteishankkeissa kehitellään esimerkiksi standardeja datan keräämiseen: EU:ssa on valmisteltu digitaalista rakennuspassia, johon kerätään tietoja rakennuksen koko elinkaaresta materiaalisisältöineen. Suomessa on käynnissä pilotointeja mm. korjausrakentamisen päästölaskennan osalta; esimerkiksi Sitowise yhdessä Tampereen ja Turun kaupunkien kanssa on kerännyt ainutlaatuista tietoa korjaushankkeiden päästöistä, mikä auttaa jatkossa kohdistamaan toimenpiteitä sinne, missä suurimmat ilmastohyödyt saavutetaan. Samoin Y-Säätiön kokeiluhankkeessa on pyritty vaikuttamaan suoraan asukkaiden käyttötottumuksiin – he vähensivät palautteen ja seurannan avulla asukkaiden vedenkulutusta ja energiankäyttöä tuntuvasti eräässä vuokrakohteessa vuoden 2024 aikana. Tällaiset hankkeet osoittavat, että teknologia yksin ei riitä, vaan ihmisten mukaan saaminen on ratkaisevaa: kun asukkaat tai toimistojen käyttäjät sitoutuvat energiansäästöön (esim. käyttävät suihkua säästeliäämmin tai sammuttavat valot lähtiessään), tulokset moninkertaistuvat.
Lopuksi on syytä mainita, että lainsäädännön lisäksi myös taloudelliset ohjaimet ovat kehittymässä. Esimerkiksi EU:ssa keskustellaan korjausvelka-bonuksista ja verotuksellisista helpotuksista energiatehokkaille remontoinneille. Rahoitussektorilla on tarjolla vihreitä lainoja, joissa kiinteistöyhtiö saa edullisempaa korkoa, jos se sitoutuu tiettyihin ympäristötavoitteisiin (kuten BREEAM- tai LEED-sertifikaatin hankkimiseen tai energiakulutuksen vähentämiseen X %). Tällaiset kannustimet auttavat muuttamaan hyvät aikeet investoinneiksi. Kiinteistöalan ammattilaisille on siis tarjolla runsaasti sekä keppiä että porkkanaa vauhdittamaan vastuullisia toimia.
Yhteenveto: Kohti kestävämpää kiinteistöalaa
Kansainväliset kehityssuunnat osoittavat selvästi, että kiinteistöalan on kuljettava kohti kestävämpää ja resurssitehokkaampaa toimintatapaa. Olipa kyse energiatehokkuudesta, jossa uusin tekniikka ja tiukentuva sääntely kulkevat käsi kädessä, tai kiertotaloudesta, joka haastaa perinteiset kertakäyttöiset toimintamallit, muutos on jo käynnissä. Suomalaisten isännöitsijöiden ja kiinteistöhuollon kannattaa ammentaa oppia maailmalta: ottaa käyttöön dataohjattuja järjestelmiä, pilotoida rohkeasti uusia ratkaisuja kuten hukkalämmön hyödyntämistä, ja ennen kaikkea omaksua ajatus siitä, että jokainen rakennus on osa isompaa kiertokulkua. Konkreettiset toimenpiteet – systemaattinen ylläpito, energian kulutuksen optimointi, tehokas jätehuolto, uudelleenkäyttö ja yhteistyö hankkeissa – tuottavat sekä ympäristöhyötyjä että kustannussäästöjä. Tämä kaikki lisää kiinteistöjen arvoa pitkällä tähtäimellä ja parantaa käyttäjäkokemusta. Kestävyys ei ole ohimenevä trendi, vaan uusi normaali kiinteistöalalla. Nyt on oikea hetki varustautua muutokseen, oppia parhaista käytännöistä ja soveltaa niitä suomalaisessa toimintaympäristössä – kattojen tasolta aina kellarikerrokseen saakka, vastuullisesti ja viisaasti.
Lisätietoja ja esimerkkejä: Seuraavista lähteistä löydät syvällisempää tietoa käsitellyistä teemoista sekä konkreettisia case-esimerkkejä, joita voit hyödyntää oman kiinteistökantasi kehittämisessä,jne. (katso koko lähdeluettelo alla). Näiden avulla voit perehtyä tarkemmin vaikkapa EU-sääntelyn yksityiskohtiin, älyrakennusteknologioiden toimintaan tai kiertotalousratkaisujen toteutukseen käytännössä. Uuden oppiminen ja parhaiden käytäntöjen jakaminen on avainasemassa, kun rakennamme yhdessä kestävämpää rakennettua ympäristöä.
[1] [7] [8] [10] [11] Member states to restore 16% of poor buildings by 2030 under new law | Euronews
[2] [6] [32] Trail Openers | Vastuullisuuden trendit 2024 | Trail Openers Oy
https://trailopeners.com/artikkelit/vastuullisuuden-trendit-2024/
[3] [13] [14] [15] [16] [17] [18] [20] 10 Real Estate Sustainability Trends in 2023 | MRI Software
https://www.mrisoftware.com/ae/blog/real-estate-sustainability-trends/
[4] [25] [30] [34] [36] [37] Uutiskoostearkisto 2024
https://www.rakli.fi/uutiskoostearkisto-2024/
[5] [21] [26] [27] [28] [29] [31] [33] Kuinka kiinteistökantaa voi johtaa kiertotalouden periaatteiden mukaisesti? | KITA.fi
https://kita.fi/kuinka-kiinteistokantaa-voi-johtaa-kiertotalouden-periaatteiden-mukaisesti/
[9] Energy Performance of Buildings Directive
[12] [19] Technopolis enjoys 30% energy saving on heating and 50% energy saving on ventilation with Lassila & Tikanoja and Connected Inventions’ smart building solution on the 0G Network
[22] Kiinteistö- ja rakennusala edistää kiertotaloutta yhdessä
[23] [24] [35] Kiinteistöpalveluala on mahdollisuuksia täynnä - Kiinteistotyonantajat
https://kiinteistotyonantajat.fi/kiinteistopalveluala-on-mahdollisuuksia-taynna/
