Tekoäly rakennusalalla 2025: Hypestä tuli juuri totta – Tässä tuoreimmat tärpit ja työkalut

Vuosi 2025 on ollut käännekohta rakennusalan digitalisaatiossa. Olemme siirtyneet teoreettisesta hypestä vaiheeseen, jossa tekoäly (AI) on lunastamassa paikkansa työmaakopeissa, suunnittelupöydillä ja hankintaneuvotteluissa. Kokosimme tähän uutiskirjeeseen katsauksen alan kiinnostavimmista ilmiöistä, tuoreista case-esimerkeistä ja työkaluista, jotka muuttavat suomalaista rakentamista juuri nyt.

Ilmastonmuutos, vesikatot ja kiinteistönomistajan vastuu: miten varmistat, että kattosi kestää tulevaisuuden sääolot?

Ilmastonmuutos ei ole enää abstrakti ilmiö vaan arkea taloyhtiöille ja liikekiinteistöille. Rankkasateet, myrskyt ja nopeat säätilan vaihtelut koettelevat vesikattoja eri tavalla kuin vielä 20 vuotta sitten. Tässä artikkelissa avaamme, mitä muutos tarkoittaa katoille ja kiinteistönomistajan vastuulle, ja miten Ässien Kattokorjaamo voi auttaa hallitsemaan ilmastoriskejä suunnitelmallisesti.

Apulanta yhtyeestä tunnettu Toni Virtanen on luottanut Pelti-Ässät Kattokorjaamon palveluihin jo pitkään. Kattokorjaamon tiimi on toiminut Tonin “hoviurakoitsijana” jo useiden vuosien ajan, vastaten hänen kiinteistöjensä kattojen kunnossapidosta varmistaen, että katot pysyvät kunnossa kaikissa olosuhteissa. 

Alkujaan, Pelti-Ässät on perustettu juuri peltikattourakointiin. Konesaumattu peltikatto on vaativa rakenne, jossa on paljon käsityötä ja joka palkitsee pitkäikäisyydellä ja tiiveydellä. Tuplasaumat pitävät veden ulkona ja vesikate pysyy tiiviinä vuosikymmeniä, kun mitoitus, alusrakenne ja kiinnitykset tehdään oikein. Pelti‑Ässien peltisepät ovat erikoistuneet tähän käsityönä tehtävään konesaumakatteeseen. 

Rakennusala on siirtymässä uuteen, vakaampaan vaiheeseen. Vuoden 2026 markkinanäkymät Suomessa osoittavat, että rakennusalan kasvu jatkuu maltillisena, mutta suunnanmuutos on pysyvä: painopiste on siirtynyt volyymistä vastuullisuuteen, laatuun ja elinkaariajatteluun. Rakennuttamisen asiantuntijoille tämä tarkoittaa entistä suurempaa roolia tiedolla johtamisessa ja strategisessa päätöksenteossa.

Korjausrakentaminen on nyt enemmän kuin pintaremonttia. Taloyhtiöiden energiatehokkuusratkaisut nostavat kiinteistön arvoa, parantavat asukkaiden asumismukavuutta ja vahvistavat vastuullista toimintaa. Silti monessa taloyhtiössä investoinnit eivät etene – ja juuri tässä isännöitsijän rooli korostuu: hänestä tulee ennakoiva sparraaja ja yhteistyökumppani.

Loivat katot ovat yleinen kattoratkaisu. Ne tarjoavat modernin ja siistin arkkitehtuurin, mutta samalla ne asettavat tiukat vaatimukset katon suunnittelulle ja toteutukselle.

Yksi yleisimmistä huolenaiheista loivilla katoilla on veden seisonta eli lammikoituminen. Kun katon kaltevuus on pieni, pienetkin virheet kaadoissa, asennuksessa tai vedenpoistossa voivat johtaa siihen, että vesi ei poistu kunnolla – ja jää katolle seisomaan.

Ympäristöministeriön esityksen mukaan uudisrakentamisen sääntely kiristyy rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvojen suhteen. Mitä tämä tarkoittaa kattoalan näkökulmasta?

Yhteistyömme Ekokompassin kanssa on hyvässä vauhdissa. Tällä viikolla tapasimme heidän ympäristöasiantuntijansa toistamiseen, ja tapaamisen aikana kartoitimme kattavasti ympäristövastuun osa-alueita toiminnassamme. Arvioimme niitä kahdella kriteerillä: kuinka tärkeitä ne ovat meidän toiminnassamme ja kuinka paljon voimme niihin itse vaikuttaa. Lisäksi pohdimme, mitkä osa-alueet ovat sidosryhmillemme merkittäviä. Molemmille kriteereille annoimme arvosanan asteikolla 1–5, ja ympäristöohjelmamme painopisteet muodostuivat näiden arvosanojen summasta.

Tasakatto yhdistettynä bitumikatteeseen herättää monissa epäilyksiä ja kyseinen ratkaisu on vuosikymmenten ajan saanut osakseen kritiikkiä. Eikä täysin syyttä: 60- ja 70-luvuilla rakennetuissa tasakatoissa käytettiin usein niin sanottua “lumppuhuopaa”, jonka vedeneristysominaisuudet ja elinkaari eivät vastanneet nykystandardeja.

Rakentamisen ympäristövaikutukset ovat nousseet osaksi materiaalivalintojemme ja hankintapäätöstemme arviointia. Rakennusmateriaalien valinnassa haluamme saada tietoa tuotteen koko elinkaaren aikaisista vaikutuksista. Tähän tarpeeseen vastaavat EPD-raportit (Environmental Product Declaration) eli ympäristöselosteet, jotka tarjoavat yhdenmukaisen ja todennettavissa olevan tavan esittää tuotteen ympäristövaikutukset.

Katon kuntotarkastus voi tulla ajankohtaiseksi monesta syystä. Kenties katolta on löytynyt vuoto, remontin tarve on ollut puheissa hallituksessa tai asukkaat ovat ilmaisseet huolensa katon kunnosta. Netissä törmää helposti lupauksiin ilmaisista tarkastuksista, kun taas osa yrityksistä veloittaa tarkastuksesta erillisen maksun. Mutta mikä ero näillä loppupeleissä on?