Vastuullisuus ei ole juhlapuhetta — se on työmaan arkea
TOIMITUSJOHTAJAN BLOGI
Rakennusalalla puhutaan paljon vastuullisuudesta. Meillä Pelti-Ässillä se tarkoittaa kolmea konkreettista asiaa: suoraselkäisyyttä, vastuuta ja tekemisen meininkiä.
RAKLI nosti maaliskuussa blogissaan esiin tärkeän aiheen: sosiaalisen vastuullisuuden edistämisen rakennusalalla. Lukiessani sitä pyörivät mielessä omat työmaani ja oma porukkani. Tunnistin siitä juuri ne kysymykset, joita myös itse pohdin jatkuvasti: miten varmistamme, että meidän työmaillamme kohdellaan kaikkia oikein — myös aliurakoitsijoiden työntekijöitä?
Luvut kertovat karua kieltä
Harmaan talouden selvitysyksikkö on arvioinut, että pimeen työn arvo Suomessa on 900–1 400 miljoonaa euroa vuodessa, ja siitä aiheutuu 300–480 miljoonan euron vuotuiset verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen menetykset. Rakennusalalla jopa joka toiselta tarkastetulta työmaalta löytyy harmaan talouden ilmiöitä tai epaäilyksiä työperäisestä hyväksikäytöstä.
Nämä luvut eivät ole kaukana meistä. Ne ovat meidän alamme lukuja. Jokainen yritys, joka kiertää sääntöjä, vie tilauksen rehelliseltä tekijältä. Jokainen alipalkattu työntekijä on henkilö, jonka oikeuksia on loukattu. Ja jokainen hiljaa siedetty epäkohta heikentää koko alan mainetta.
Tilaajan rooli on ratkaiseva — mutta myös urakoitsijan
RAKLIn blogissa korostettiin tilaajan vastuuta: sopimusvaatimusten on jalkauduttava hankintaketjun kaikille tasoille, ja niiden toteutumista on seurattava työmailla. Tämä on oikein, mutta se ei riitä yksin. Myös urakoitsijalla — siis meidän kaltaisillamme yrityksillä — on velvollisuus pitää oma talomme kunnossa, valita aliurakoitsijamme harkiten ja ottaa vastuu siitä, mitä työmaallamme tapahtuu.
CASE HOAS
Hyvä esimerkki käytännön ratkaisusta on Hoasin kehittämä Tiedostava työmaa -konsepti. Se perustuu ajatukseen, että kaikki työmaan tekijät, riippumatta siitä, kenen palveluksessa he ovat, saavat säännöllisesti äänensä kuuluviin. Kyselyillä mitataan työmaan toimivuutta ja työntekijöiden hyvinvointia, ja matalan kynnyksen ilmoituskanava tekee vakavien epäkohtien nostamisesta mahdollista.
Konsepti on levinnyt vuonna 2024 ensimmäiseltä Hoasin työmaalta merkittävään joukkoon: Senaatti-kiinteistöt, Helsingin Infraohjelma, Laakson yhteissairaalan allianssi ja useat suunnittelutoimistot ovat mukana. Sen seitsemän sääntöä (turvallisuus, kohtuullinen kuormitus, häirinnän nollatoleranssi, kaikkien äänen kuuluminen, johdon tuki, järjestys, tiedon saatavuus) ovat sellaisia, jotka voi allekirjoittaa jokainen rehellinen yrittäjä.
“Kaiken keskipisteessä on ihminen. Kun tekijät voivat hyvin, työn jälkikin paranee.”
— Tiedostava työmaa -konseptin ydinajatus
Meidän arvomme ja arjen teot
Päivitimme maaliskuussa Pelti-Ässien arvot. Kirjasimme ylos kolme asiaa, jotka olivat oikeastaan aina olleet meidän toimintamme kivijalkana, mutta jotka oli syötä sanoiksi saakka. Ne ovat suoraselkäisyys, vastuu ja tekemisen meininki.
SUORASELKÄISYYS
“Sanomme asiat niin kuin ne ovat.”
- Rehellinen vastaus katon kunnosta
- Virheet tunnistetaan ja korjataan
- Suora palaute, ei selän takana puhumista
- Luottamus todistetaan teoin
VASTUU
“Jokainen työ tehdään niin kuin omaan kattoon.”
- Laatu kerralla oikein
- Jokainen kotiin terveenä
- Hiilijalanjälki -41 % / 3 v
- Todistettu teoilla: RALA, Ekokompassi, GBC
TEKEMISEN
MEININKI
“Emme jää paikoillemme kehitymme joka päivä.”
- Tartu toimeen
- Jaa oppimaasi
- Kehity jatkuvasti
- Tulokset puhuvat
Nämä arvot kytkeytyvät suoraan sosiaaliseen vastuullisuuteen. Suoraselkäisyys tarkoittaa sitä, että alipalkkausta tai sopimattomia työoloja ei kätketä eikä hyväksytä. Vastuu tarkoittaa sitä, että jokainen porukkamme jäsen — myös aliurakoitsijan työntekijä — pääsee työpäivän jälkeen terveenä kotiin. Tekemisen meininki tarkoittaa sitä, että jos jokin on pielessä, siihen tartutaan heti eikä siedetä ”normaalia” huonoa käytäntöä.
Mitä teemme konkreettisesti?
Vastuullisuus ei ole papereita laatikossa. Meidän arjessamme se näkyy näin:
• Ekokompassi-sertifikaatti (myönnetty 31.3.2026) — kaikki kymmenen kriteeriä täyttyivät, kokonaistulos A.
• Hiilijalanjälki on laskenut 41 % kolmessa vuodessa (175 → 104 tCO₂e). Tavoitteemme on hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä.
• Koko ajoneuvokalusto toimii sähköllä tai uusiutuvalla dieselillä.
• Työmaiden jätteet lajitellaan ZEROWASTE-järjestelmän kautta.
• Valitsemme kattotuotteet EPD-ympäristöselosteiden perusteella.
• RALA-pätevöity, Green Building Council Finlandin jäsen — toimintamme on ulkoisesti auditoitu.
• Tilaajavastuulain velvoitteet hoidamme huolellisesti — ja sama vaaditaan aliurakoitsijoilta.
Seuraava askel, jota harkitsemme vakavasti, on Tiedostavan työmaan kaltaisen käytännön ottaminen käyttöön myös meidän työmaillamme. Matalan kynnyksen palautekanava ja säännölliset kyselyt työmaan toimivuudesta auttaisivat meitä tunnistamaan epäkohdat aikaisemmin — myös sellaiset, joita itse en päällikönä välttämättä näe.
Miksi tämä kaikki kannattaa?
Joku voisi kysyä, miksi puhua tästä yrittäjänä, jos kilpailu on rankkaa ja marginaalit tiukkoja. Vastaus on yksinkertainen. Kun asiakas tilaa meiltä palvelun, hän ostaa muutakin kuin peltiä ja bitumia tai katon korjausta. Hän ostaa luottamuksen siihen, että työ tehdään oikein alusta loppuun. Että työmaalla kohdellaan ihmisiä oikein. Että kuitti tulee asianmukaisesti ja verot maksetaan Suomeen.
Kun kilpailutuksissa pelataan samoilla säännöillä, voittaa se joka on paras, ei se joka kiertää eniten. Me haluamme olla niiden joukossa, jotka tekevät alasta paremman. Ja sen takia tuen itse RAKLIn ja Hoasin kaltaisten toimijoiden työtä, ja kannustan kaikkia alan yrittäjiä tutustumaan Tiedostavan työmaan kaltaisiin työkaluihin.
Lopuksi: vastuullisuus ei ole valmis koskaan. Se on jatkuvaa parantamista, tekemisen meininkiä, niin kuin meidän arvoissamme lukee. Ja se lähtee pienissä asioista: siitä miten puhumme porukallemme, miten valitsemme kumppanit, miten reagoimme virheisiin.
Lähteet ja lukemista:
• RAKLI: Uusia keinoja sosiaalisen vastuullisuuden edistämiseen alalla (19.3.2026)
• Hoas: Tiedostava työmaa -konsepti
• Harmaa talous & talousrikollisuus: Arvioita harmaan talouden laajuudesta

