Ilmastonmuutos rakennetussa ympäristössä
Ilmastonmuutos, vesikatot ja kiinteistönomistajan vastuu: miten varmistat, että kattosi kestää tulevaisuuden sääolot?
Ilmastonmuutos ei ole enää abstrakti ilmiö vaan arkea taloyhtiöille ja liikekiinteistöille. Rankkasateet, myrskyt ja nopeat säätilan vaihtelut koettelevat vesikattoja eri tavalla kuin vielä 20 vuotta sitten. Tässä artikkelissa avaamme, mitä muutos tarkoittaa katoille ja kiinteistönomistajan vastuulle, ja miten Pelti Ässät voi auttaa hallitsemaan ilmastoriskejä suunnitelmallisesti.
Ilmastonmuutos tarkoittaa keskilämpötilan nousua ja samalla sään ääri-ilmiöiden yleistymistä. Suomessa lämpeneminen on keskimääräistä nopeampaa. Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen keskilämpötila on noussut yli kaksi astetta 1900-luvun alusta, talvet ovat lämmenneet eniten, sateet ovat lisääntyneet erityisesti talvikaudella ja rankkasateet ovat jo voimistuneet.(Ilmatieteen laitos)
Ilmasto-opas ja ympäristöhallinnon asiantuntijat tiivistävät Suomen tulevaa ilmastoa seuraavasti:(Ilmasto-opas)
sademäärät kasvavat etenkin talvella
rankkasateet voimistuvat, kesällä voi sataa harvemmin mutta kerralla enemmän(Wikipedia)
lumipeitteinen aika lyhenee, routaa on vähemmän
leudot ja vesisateiset talvet yleistyvät, hellejaksot pitenevät.
Ympäristöministeriön tilaamassa Ilmatieteen laitoksen hankkeessa on arvioitu, miten ilmasto muuttuu vuosikymmen kerrallaan 2030, 2050 ja 2080 mennessä nimenomaan rakennetun ympäristön kannalta. Siinä on tarkasteltu ilmaston ääri-ilmiöitä, jotka kuormittavat rakennusten kosteusteknistä toimintaa ja sisäilmaolosuhteita.(Ilmatieteen laitos)
Kiinteistönomistajan näkökulmasta tämä tarkoittaa, että eilen riittänyt mitoitus ja ylläpitotapa eivät välttämättä riitä huomenna. Vesikattoja ja julkisivuja kuormittavat jatkossa sekä useammin että rajummin toistuvat sateet, tuulet ja lämpötilan vaihtelut.
Ilmastorasitukset vesikatoille ja rajapinnoille
Vesikatto toimii rakennuksen ylimpänä suojakerroksena. Ilmastonmuutos kasvattaa sen rasitusta kolmella pääsektorilla: vesi, tuuli ja lämpötila.
Vesikatot ja vesikatteet
Voimistuvat rankkasateet lisäävät hetkellistä veden määrää katolla. Tämä korostaa erityisesti tasakattojen ja loivien kattojen toimivan vedenpoiston merkitystä. Jos kattokaivot tai räystäskourut tukkeutuvat, vesi voi padota ja painua saumojen, kiinnitysten tai mikrohalkeamien läpi rakenteisiin.
Lisääntyvä sade tarkoittaa myös pitempiä kosteusjaksoja. Katemateriaaleihin kohdistuu enemmän toistuvia kastumis- ja kuivumisjaksoja, mikä voi nopeuttaa pintojen rapautumista ja lyhentää käyttöikää, ellei kattoa huolleta ja kuntoa seurata järjestelmällisesti.
Läpiviennit, saumat, jiirit ja kattoturvatuotteiden kiinnitykset
Vesikatto vuotaa harvoin tasaiselta pinnalta. Tyypilliset riskikohdat ovat:
läpiviennit (ilmanvaihto, viemärin tuuletus, savupiiput)
jiirit, taitteet ja nurkat
saumat ja limitykset
kattoturvatuotteiden ja kaiteiden kiinnitykset.
Sään ääri-ilmiöt rasittavat näitä kohtia monella tavalla. Voimakkaammat tuulenpuuskat voivat löysyttää kiinnikkeitä ja aiheuttaa pientä liikehdintää, joka ajan myötä rikkoo tiivisteitä. Nopeat lämpötilavaihtelut pakkasen ja plussan välillä paisuttavat ja kutistavat materiaaleja, jolloin saumoihin syntyy mikromurtumia. Lumikuormat ja jäätyneet räystäät voivat vääntää rakenteita ja lisätä vuotoriskiä, vaikka keskimääräinen lumen määrä vähenisikin.(Ilmastokatsaus)
Rajapinnat ja liitoskohdat
Katon ja seinän liitos, räystäät, sisäkulmat, kattokaivot ja syöksytorvet ovat kriittisiä rajapintoja. Näissä yhdistyvät:
eri materiaalit (esimerkiksi pelti, betoni, tiili, bitumi)
eri liikekäyttäytyminen lämpötilan ja kosteuden mukaan
veden virtauksen suunnan muutokset.
Kun sateet voimistuvat ja talvella esiintyy sekä vettä että lunta, näissä rajapinnoissa korostuu veden ohjaus ja tiiviyden säilyminen. Jos vesi seisoo, jäätyy ja sulaa toistuvasti, pienikin suunnittelu- tai asennusvirhe voi ajan myötä kehittyä vuotokohdaksi.
Käytännön esimerkki:
Taloyhtiö, jonka tasakatto oli alkujaan mitoitettu aikansa määräysten mukaan, koki muutamassa vuodessa toistuvia tulvimisia kattoterasseilla. Yhtenä syynä oli se, että rankkasateet olivat voimakkaampia kuin alkuperäisissä mitoituksissa, ja lisäksi kattokaivojen ympärillä oli kertynyttä likaa ja kasvustoa. Lopputuloksena olivat kosteusjäljet ylimmän kerroksen sisäkatossa, kartoitus, rakenneavaukset ja usean kymmenen tuhannen euron korjausprojekti. Kyse ei ollut yksittäisestä “huonosta sateesta” vaan olosuhteiden muutoksesta, johon kattoa ei oltu sopeutettu.
Tutkimustieto ja korjausvelka: mitä luvut kertovat?
Useat suomalaiset selvitykset korostavat, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen rakennetussa ympäristössä on taloudellisesti kannattavampaa kuin reagoiminen vasta syntyneisiin vaurioihin. Ympäristöhallinto nostaa esiin, että ennakoiva sopeutuminen on kokonaisuutena edullisempaa kuin jo tapahtuneiden vahinkojen korjaaminen.(Ympäristö)
Rakennettuun ympäristöön liittyviä ilmastoriskejä on koottu muun muassa valtioneuvoston, Ilmastopaneelin ja ympäristöministeriön julkaisuissa, joissa todetaan, että suomalaiset yhdyskunnat joutuvat sekä vähentämään päästöjä että sopeutumaan kasvaviin sää- ja kosteusrasituksiin.(ilmastopaneeli.fi)
Samaan aikaan suomalaisessa rakennuskannassa on merkittävä korjausvelka. ROTI 2023 -raportin mukaan talokannan korjausvelka on kasvanut vuosituhannen alusta moninkertaiseksi, ja puhutaan kymmenistä miljardeista euroista.(Rakli) Tilastokeskuksen analyysin mukaan rakennuskannan korjausvelka oli jo muutama vuosi sitten arviolta noin 50 miljardia euroa.(Tilastokeskus)
Kiinteistönomistajan kannalta viesti on selkeä:
korjausvelkaa on paljon,
ilmastonmuutos lisää rakenteiden rasitusta,
alimitoitettu ylläpito ja korjausten lykkääminen kasvattavat riskiä, että kosteus- ja vuotovauriot realisoituvat kalliina korjaushankkeina.
Budjetoinnissa tämä tarkoittaa, että vesikattoja ei voi nähdä enää pelkkänä “kerran 40 vuodessa uusittavana” osana. Tarvitaan elinkaarisuunnittelua, tarkastuskäytäntöjä ja pitkän aikavälin huolto-ohjelmaa, joka ottaa huomioon tulevan ilmaston, ei menneitä keskiarvoja.
Ilmastoriskit, jos mitään ei tehdä
Jos vesikattojen suunnittelua, toteutusta ja ylläpitoa ei sopeuteta muuttuvaan ilmastoon, syntyy useita riskiryhmiä.
Kosteus ja vuotoriskit
Rankkasateiden ja pidempien kosteusjaksojen myötä pienetkin virheet vesikatossa voivat johtaa nopeammin vuotoihin. Vuodot eivät aina näy heti sisätiloissa, vaan kosteus voi kertyä rakenteisiin vuosien ajan ja heikentää kantavuutta tai lämpöteknistä toimivuutta.
Sisäilma, home ja terveys
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos muistuttaa, että rakennusten kosteusvaurioihin ja niistä aiheutuviin sisäilmaongelmiin liittyy lisääntynyttä hengitystieoireilua ja astmariskiä.(THL) Ilmastonmuutoksen myötä syntyvät kosteusvauriot eivät poikkea terveysvaikutuksiltaan “perinteisistä” vesivuodoista, mutta riski niiden syntyyn kasvaa, jos rakenteita ei sopeuteta ja ylläpidetä oikein.
Taloudelliset vaikutukset ja vakuutukset
Vuotanut katto voi tarkoittaa:
mittavia korjauskustannuksia rakenteille
väistötilakustannuksia asukkaille tai liiketoiminnalle
mahdollisia kiistoja vakuutusyhtiön kanssa siitä, onko kyse äkillisestä vahingosta vai pitkän ajan laiminlyönnistä.
Vakuutusyhtiöt tarkastelevat entistä tarkemmin, onko kiinteistön ylläpito ollut asianmukaista. Säännöllinen kattotarkastus ja dokumentoitu huolto-ohjelma ovat myös riskienhallintaa vakuutusnäkökulmasta.
Kiinteistön arvo ja maine
Kiinteistön markkina-arvoon vaikuttavat yhä enemmän energiatehokkuus, tekninen kunto ja ilmastoriskien hallinta. Ratkaisemattomat kosteusongelmat tai ilmeinen korjausvelka heikentävät arvoa sekä asumismukavuutta. Taloyhtiö tai kiinteistönomistaja, joka tunnetaan “sisäilmaongelmaisena”, kärsii myös mainehaitasta.
Käytännön esimerkki:
Liikekiinteistö, jossa kattokaivojen ja vedenpoiston puutteellinen ylläpito johti varastotilan toistuviin vuotoihin, menetti vuokralaisen, joka ei halunnut ottaa riskiä varaston arvotavaran kastumisesta. Kiinteistönomistajalle tämä merkitsi sekä korjauskustannuksia että vuokratuoton menetystä.
Mitä vastuullinen kattopalvelu tarkoittaa ilmaston kannalta?
Vastuullisuus kattojen ylläpidossa ei ole pelkkää jätteiden lajittelua työmaalla. Se liittyy olennaisesti sekä ilmastopäästöihin että ilmastoriskeihin.
Pitkäikäiset, huollettavat ja korjattavat ratkaisut
Mitä pidempään vesikate ja katon rakenteet kestävät turvallisesti, sitä pienemmät ovat elinkaaren aikaiset hiilipäästöt per käyttövuosi. Rakennusteollisuuden asiantuntijoiden mukaan Suomen hiilineutraaliustavoitteita ei saavuteta ilman olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamista ja korjausrakentamisen lisäämistä.(Rakennusteollisuus RT) Pitkäikäiset, huollettavat ratkaisut vähentävät tarpeettomia uusimisia ja materiaalihukkaa.
Materiaalivalinnat ja ilmastovaikutus
Katemateriaalien ilmastovaikutus syntyy sekä tuotannosta että kuljetuksista ja myöhemmin huolloista ja uusimisista. Vastuullinen kattokorjaamo auttaa valitsemaan ratkaisuja, joissa:
materiaalin käyttöikä on pitkä suunnitelluissa olosuhteissa
korjaaminen on mahdollista ilman, että koko rakenne puretaan
järjestelmä on yhteensopiva kiinteistön energiatehokkuus- ja hiilitavoitteiden kanssa.
Suunnitelmallinen huolto ja ennaltaehkäisevät korjaukset
Ennaltaehkäisevä huolto on ilmaston kannalta yllättävän tehokas toimi. Kun kattokaivot puhdistetaan, läpivientien tiivisteet uusitaan ajoissa ja mahdolliset riskikohdat vahvistetaan ennen vahinkoa, vältetään laajojen korjausten tarve. Tämä vähentää sekä materiaali- ja energiahukkaa että asukkaiden tai käyttäjien haittoja.
Dokumentoitu ja läpinäkyvä toimintatapa
Vastuullinen kattopalvelu dokumentoi tarkastukset, havaitut riskit ja tehdyt toimenpiteet. Tämä helpottaa:
kiinteistön pitkän aikavälin budjetointia
korjausvelan hallintaa
raportointia esimerkiksi kiinteistöstrategiassa tai vastuullisuusraportissa
keskustelua vakuutusyhtiön kanssa mahdollisista vahingoista.
Ässien Kattokorjaamo vastuullisena ja ilmastotietoisena kumppanina
Pelti Ässät Kattokorjaamo Oy on erikoistunut vesikattojen huoltoon, korjauksiin ja saneerauksiin. Toimimme palveluyrityksenä, joka keskittyy kattojen kunnon arviointiin, korjaamiseen ja elinkaaren hallintaan, emme tuotteiden valmistukseen. Tämä tarkoittaa, että ratkaisumme valitaan aina kiinteistön ja sen käyttöiän näkökulmasta, ei yhden tietyn tuotteen myynnin ehdoilla.
Vastuullisuus ja ilmastotietoisuus näkyvät käytännössä muun muassa seuraavissa asioissa:
kattotarkastukset ja kuntokartoitukset, joissa arvioidaan katon kuntoa nimenomaan muuttuvien sääolosuhteiden näkökulmasta
huoltosopimukset ja tarkastusohjelmat, joiden tavoitteena on vähentää vuotoriskejä ja pidentää rakenteiden käyttöikää
korjaussuunnitelmat ja elinkaarisuunnittelu, joissa huomioidaan tuleva ilmastorasitus eikä vain nykytila
yhteistyö luotettavien toimittajien kanssa, jotta ratkaisut ovat teknisesti toimivia ja pitkäikäisiä
henkilöstön osaamisen kehittäminen ja alan ohjeistusten seuraaminen kestävän ja turvallisen rakentamisen varmistamiseksi.
Pelti Ässille vastuullisuus ei ole yksittäinen kampanja vaan osa strategiaa ja jokapäiväistä tekemistä. Tavoitteemme on, että jokainen kattokohde, jossa toimimme, kestää tulevaisuuden olosuhteita paremmin ja pienemmällä riskillä kuin ennen korjauksia tai huoltoa.
Konkreettinen tarkistuslista kiinteistönomistajalle
Seuraava lista auttaa taloyhtiöitä ja muiden kiinteistöjen omistajia ottamaan ensimmäiset käytännön askeleet.
Milloin katto kannattaa tarkastaa?
vähintään kerran vuodessa, mieluiten keväällä lumien sulettua
lisäksi silmämääräinen kierros voimakkaiden myrskyjen tai rankkasateiden jälkeen
aina, kun sisätiloissa näkyy kosteuden merkkejä ylimmissä kerroksissa tai yläpohjassa.
Mitä merkkejä riskistä kannattaa etsiä?
vesilätäköt tai poikkeava veden kertyminen katolla
roskaiset tai tukkeutuneen näköiset kattokaivot, syöksytorvet ja räystäskourut
ruoste, halkeamat, irtoavat saumat tai selvästi löysät kiinnikkeet
painuneet tai pullistuneet kohdat katteessa
sisätiloissa tummumat, maalipinnan kupruilu tai poikkeava haju ylimmissä tiloissa.
Milloin on syytä tilata kattokorjaamon tarkastus?
jos kattotarkastuksesta on kulunut yli 3 vuotta
jos havaitset merkkejä vesivuodosta, kosteusjälkiä tai toistuvia jääpuikkoja ja jääpadotuksia räystäillä
jos kiinteistö on rakennettu tai peruskorjattu aikaan, jolloin ilmastorasitusta ei ole huomioitu nykyisessä laajuudessa
jos taloyhtiö tai kiinteistönomistaja päivittää pitkän tähtäimen suunnitelmaa (PTS) ja haluaa realistisen arvion katon elinkaaresta ja korjausvelasta.
Mitä tietoja on hyvä olla valmiina, kun Pelti Ässät tulee paikalle?
katon rakentamis- ja peruskorjausvuodet
mahdolliset aikaisemmat vuotovauriot ja niiden korjaushistoria
rakennepiirustukset ja edelliset kuntotutkimusraportit, jos saatavilla
tieto kiinteistön käyttöasteesta ja tulevista muutostarpeista (esimerkiksi aurinkosähköhankkeet, kattoterassit, ilmanvaihdon muutokset).
Yhteenveto ja seuraavat askeleet
Ilmastonmuutos lisää vesikattoihin kohdistuvaa rasitusta. Rankkasateet, leudot talvet, lämpötilan vaihtelut ja muuttuvat lumikuormat kuormittavat kattoja eri tavalla kuin ennen. Tutkimustieto ja viranomaisten arviot osoittavat, että ennakoiva sopeutuminen on taloudellisesti järkevämpää kuin vahinkojen korjaaminen jälkikäteen.
Kiinteistönomistajalle tämä tarkoittaa kahta asiaa:
Vesikattoon liittyvät riskit on tunnistettava osana kiinteistön riskienhallintaa ja PTS-suunnittelua.
Kattopalvelun valinnassa tulee painottaa vastuullisuutta, ilmastotietoisuutta ja elinkaariajattelua.
Pelti-Ässien Kattokorjaamo toimii kumppanina, joka auttaa arvioimaan katon nykykunnon, määrittelemään järkevät huolto- ja korjaustoimet sekä mitoittamaan ratkaisut tulevaisuuden ilmastoa varten.
Käytännön seuraava askel on yksinkertainen: varaa kattotarkastus, käy läpi yllä mainittu tarkistuslista ja ota katto mukaan kiinteistösi strategiseen keskusteluun. Näin vähennät vuotoriskejä, hallitset korjausvelkaa ja pidennät kattosi elinkaarta vastuullisesti.
