Veden seisonta loivilla katoilla – mitä se kertoo ja miksi sillä on väliä

Veden seisonta loivilla katoilla – paljonko on liikaa ja miten ongelma korjataan?

Loivat katot ovat yleinen kattoratkaisu. Ne tarjoavat modernin ja siistin arkkitehtuurin, mutta samalla ne asettavat tiukat vaatimukset katon suunnittelulle ja toteutukselle.

Yksi yleisimmistä huolenaiheista loivilla katoilla on veden seisonta eli lammikoituminen. Kun katon kaltevuus on pieni, pienetkin virheet kaadoissa, asennuksessa tai vedenpoistossa voivat johtaa siihen, että vesi ei poistu kunnolla – ja jää katolle seisomaan.

Mutta kuinka paljon vettä saa oikeasti jäädä loivalle katolle? Milloin kyse on sallitusta poikkeamasta ja milloin ongelmasta, joka vaatii korjausta?

Kuinka paljon vettä saa seistä loivalla katolla?

Rakennusalan ohjeiden, kuten RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeiden, mukaan:

- Valmiilla vesikatolla ei saa esiintyä lammikoita sateen tai sulamisen jälkeen.
- Katolle voi kuitenkin jäädä paikallisesti vähäisessä määrin vettä, ei kuitenkaan yli 15 mm.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pieniä, alle 15 millimetrin syvyisiä painanteita voidaan hyväksyä, jos vesi haihtuu tai poistuu 24tunnin sisällä sateesta.
Jos vettä jää kuitenkin tätä enemmän tai se pysyy katolla useita päiviä, on kyseessä korjausta vaativa tilanne.

Toleranssit ja kaltevuudet

Loivan katon kaltevuuden tulee olla vähintään 1:80, eli noin 1,25 cm metriä kohden. Tätä loivempia kattoja ei nykyohjeiden mukaan saa suunnitella.
Vanhoissa rakennuksissa loivempia kattokaltevuuksia kuitenkin esiintyy, ja silloin vedenpoiston merkitys korostuu entisestään.

Hyvä nyrkkisääntö:

  • Alle 15 mm lammikko, joka poistuu vuorokauden sisällä, on hyväksyttävä.

  • Yli 15 mm lammikko tai vesi, joka jää seisomaan useiksi päiväksi, on korjausta vaativa ongelma.

Miksi veden seisonta on ongelma?

Vaikka nykyaikaiset vedeneristysmateriaalit kestävät hyvin kosteutta, seisova vesi on aina riskitekijä.
Pitkäaikainen veden seisonta voi:

  • heikentää vedeneristyksen saumoja ja liitoksia,

  • lisätä UV-säteilyn ja lämpötilavaihtelujen aiheuttamaa rasitusta,

  • nopeuttaa materiaalien vanhenemista,

  • kasvattaa painumien ja rakenteellisten vaurioiden riskiä.

Lisäksi, kun vesi pääsee jäätymään ja sulamaan toistuvasti, se laajenee ja supistuu – mikä voi lopulta repiä saumoja auki.

Kattoliiton Toimivat katot 2025 -julkaisussa korostetaan, että loivan katon vedenpoiston ja vedeneristyksen yhteensovittaminen on katon pitkäikäisyyden tärkeimpiä edellytyksiä. Jos nämä eivät toimi yhdessä, kattorakenteen käyttöikä lyhenee merkittävästi.

Miksi vesi jää katolle?

Loivilla katoilla veden seisonta johtuu tyypillisesti seuraavista syistä:

  1. Riittämättömät kallistukset – suunnitteluvirhe tai toteutuksen epätarkkuus.

  2. Rakenteiden painumat – erityisesti vanhoissa katoissa eristeet ja kantavat rakenteet voivat painua.

  3. Tukkeutuneet kattokaivot – huolto on jäänyt tekemättä, eikä vesi pääse poistumaan.

  4. Virheet asennuksessa – epätasaisuuksia vedeneristyksessä tai väärin tehtyjä liitoksia.

Miten veden seisonta korjataan?

Veden seisontaan on useita korjaustapoja, jotka valitaan ongelman laajuuden mukaan.

1. Lisäkermikerroksen asentaminen

Yleisin ja usein kustannustehokkain tapa on asentaa uusi bitumikermi vanhan päälle lammikoituville alueille.
Tämä ratkaisu:

  • vahvistaa vedeneristystä erityisesti lammikoituvilla alueilla,

  • vähentää veden syvyyttä, vaikkei poista lammikoita kokonaan,

  • jatkaa katon käyttöikää ja parantaa tiiviyttä.

Lisäkermikerros ei siis korjaa välttämättä täysin kallistusta, mutta se vähetää lammitoituvan veden määrää ja tekee lammikoituvasta kohdasta kestävämmän.

2. Kuumabitumitäyttö

Kuumabitumia voidaan käyttää tasaukseen ja pieniin epätasaisuuksiin ennen uuden kermin asennusta.
Tässä menetelmässä on kuitenkin huomioitava, että kuuma bitumi on nestemäistä ja hakeutuu painovoimaisesti vaakatasoon – ei siis välttämättä seuraa vedenpoiston kaatoa täydellisesti.
Tästä syystä täyttö voi jäädä hieman vinoon, eikä se ole pysyvä ratkaisu laajoihin ongelmiin.

Menetelmä soveltuu parhaiten pieniin painanteisiin, joissa veden syvyys on vain muutamia senttimetrejä.

3. Kallistusten korjaus eristeillä tai kevytsoralla

Jos lammikoituminen on laajempaa – esimerkiksi painanteet ovat yli 20–30+mm syviä tai kaadot väärään suuntaan – tarvitaan rakenteellinen kallistuskorjaus.

Kallistukset voidaan tehdä:

  • kattoeristelevyillä

  • tai kevytsoralla ja kattoeristelevyillä, jonka päälle asennetaan uusi vedeneristys.

Tämä ratkaisu soveltuu erityisesti saneerauskohteisiin, joissa katon kaadot halutaan palauttaa pysyvästi oikeaan muotoon.
Se on kestävä, mutta työläämpi ja vaatii yleensä koko katon vedeneristyksen uusimisen.

Miten ongelmat vältetään jatkossa?

Loivan katon paras suoja on ennaltaehkäisy.

  • Kattokaivot ja vedenpoistojärjestelmät on hyvä tarkistaa ja puhdistaa vähintään kahdesti vuodessa – keväällä ja syksyllä.

  • Kaadot kannattaa tarkistaa jokaisen kattoremontin tai -pinnoituksen yhteydessä.

  • Jos katolla näkyy toistuvia lammikoita, ongelma ei poistu itsestään – se kannattaa kartoittaa ajoissa.

Yhteenveto

Veden seisonta loivalla katolla ei ole harmiton ilmiö, vaan merkki katon toiminnallisesta puutteesta.
Sallittu toleranssi on enintään 15 mm vettä paikallisesti ja vain lyhytaikaisesti.

Korjaustavat pähkinänkuoressa:

  1. Lisäkermi – vahvistaa ja suojaa lammikoituvia kohtia

  2. Kuumabitumitäyttö – tasaa pieniä painanteita

  3. Kallistuskorjaus eristeillä tai kevytsoralla – pysyvä ratkaisu laajoihin ongelmiin

Toimivat katot 2025 -julkaisun mukaan toimiva loiva katto on sellainen, jossa vesi poistuu heti sateen jälkeen, eikä jää rasittamaan vedeneristystä.
Kun vedeneristys, kallistukset ja huolto ovat kunnossa, katto kestää vuosikymmeniä – ja pysyy kuivana myös kevätauringon sulatusvesissä.

Epäiletkö, että katollesi jää liikaa vettä seisomaan?
Pyydä Pelti-Ässän kattokuntokartoitus, niin selvitämme vedenpoiston toimivuuden ja katon rakenteellisen kunnon ennen kuin ongelma ehtii kasvaa isommaksi.

Seuraava
Seuraava

Bitumikattojen vastuullinen aikakausi – Pelti-Ässillä EPD- raportit mukana suunnittelussa